En ole koskaan ollut niitä ihmisiä jotka ikävöivät asioita. Nyt viime aikoina minulle on kuitenkin toisinaan iskenyt tajuton Suomi-ikävä.
Kaipaan puhtautta. Sitä ettei siivouspäivän jälkeen kämppä täyty pölystä kahdessa päivässä, että voin jättää kengät tuulikaappiin ja tallustella paljasjaloin tai sukat jalassa keräämättä villakoirien laumaa mukaani. Haluan astua kämppäni ulko-ovesta ulos ja juosta täysiä leveää kävelytietä tai pururataa pitkin ja hengittää raikasta, hyväntuoksuista ilmaa. Tahdon tuntea sadepisaroita tai lumihiutaleita naamallani ja haistaa koivujen tai männyn tuoksua.
Jopa ajatus talvitakkin pukemisesta tai kumppareiden jalkaan vetämisestä houkuttaa. Tai kävely talven aamun pimeydessä bussipysäkille töihin mennäkseni. Kaipaan sitä kun kevätaurinko vihdoin alkaa sulattaa likaisen lumen peittämät tienlaidat ja luonto ja ihmiset heräävät talviunilta.
Lukiessani blogeja tai kavereideni Facebook- feediä tajuan kuinka iso juttu kevään tai kesän alku voikaan olla. Miten jostain niin pienestä ja normaalista asiasta kuin valosta ja lämmöstä voi innostua niin paljon? Täällä ikuisen kesän maassa kohoava lämpömittari nostaa vain tuskanhien otsalle etenkin ilmastoimattomassa toimistossa istuessa.
Haluan kävellä valoisassa kesäyössä, soutaa peilityyntä järveä aamun sumussa tai illan hämärtyessä. Haluan kalastaa ahvenia ja kuunnella ympäröivää hiljaisuutta.
Täällä ei ole koskaan hiljaista, paitsi Sierralla.
Kaipaan uusia perunoita, voita, tilliä ja silliä. Savulohta, ruisleipää ja itsetehtyä marjapiirakkaa. Marjoista puheenollen haluan päästä marja -ja sienimetsään kykkimään tuntitolkulla ja pakastaa litroittain näitä ilmaisia luonnon herkkuja ja syödä niitä pitkin pimeää talvea ja muistella mennyttä kesää.
Tahdon istua kallioilla ja rannoilla auringonlaskussa ja vain olla.
Kiva lukea ylistystä Suomesta, kun on itse jo ehtinyt unohtaa miltä tuntuu ulkomailla asuessa kaipailla Suomessa niin itsestään selviä asioita :) Viime kuussa tuntu vielä musertavalta kun tuli räntää vaakatasossa ja on sentään kevät haloo hei. Nyt oli kyllä kiva kun oli viikonloppuna ekan kerran kunnolla lämmintä ja pysty olemaan mekossa ja lukemaan pihalla. Ja käymään lenkillä Lammassaaressa t-paita päällä. Jopa tomaatitkin on tomaatin värisiä vuhuu! Sitten kun tuut niin pidetään kyllä jossain mökkibileet, missä on kunnon sauna :)
VastaaPoistaKesä tulee aina niin äkkiä :) kohta on jo juhannus!! Ihanaa että siellä on jo lämpimät kelit! Kyllä sen räntäsateen kestää kun tietää, että lopulta lämpö ja valo voittaa. Olkoon kesä sateinen tai aurinkoinen se on silti kesä ja ainutlaatuinen sellainen. Sadepäivänäkin voi vaikka paistaa lettuja ja syödä mansikoita <3
PoistaJa (lämpimillä) ulkomailla tuohon meihin pienenä iskostettu "Nyt pitää olla ulkona, kun on hyvä sää" saa aikaan vain ahdistusta, kun joka päivä koko ajan pitäisi olla ulkona. Tunnet syyllisyyttä, kun haluaisit viettää vapaapäivän vaikkapa siivoten kodin ja katsellen leffoja. Ei voi, kun pitää olla ulkona, kun on hyvä sää...
VastaaPoistaJoo, Suomessa ollessa hyvä sää pitää aina käyttää hyödyksi! Täällä taas liian kuumana ja aurinkoisena päivänä vetäydyn kyllä ihan ongelmitta sisätiloihin viettämään siestaa :) rakastan aurinkoa, mutta joskus liika on liikaa!
Poista