Seikkailuja Jaliscossa

Meksikossa on yksi paikka johon olen aina halunnut matkustaa, nimittäin Tequilan pikkukylä Jaliscon osavaltiossa. Sen verran monta kertaa on tullut nautittua tuota petollista lientä, että oli jo korkea aika tutustua sen valmistusprosessiin. Hirveimmät tequilakokemukseni sijoittuvat hämyisen Tuonelan tiskille, jossa tarjoilija kaataa sombreropäisen pullon suusta kitkeränmakuista, oksennusrefleksin tuottavaa nestettä tarjoiltuna suolalla ja sitruunaviipaleella. Ehkä pahin yksittäinen kokemus sijoittuu erään Etelä-Karjalaisen baarin iltaan, jossa minulle ja ystävälleni tarjoiltiin tequilashotit SOKERIN kera. Suolat ja sitruunat olivat kuulema loppuneet. Totaalinen rimanalitus...

Ennen Tequilaan saapumista vietimme kuitenkin muutaman päivän Guadalajarassa. Viime visiitillä emme ehtineet tutustua itse kaupunkiin paljoakaan, mutta tällä kertaa saimme tutkia paikkoja rauhassa. Tässäpä muutama kuva lauantailta.

Palacio de Gobierno ja eduskuntasali, joka kumisi tyhjyyttään.

Valtava seinä,- tai oikeastaan kattomaalaus samaisessa rakennuksessa.

Lunta ja jäätä Teatro Degolladon edustalla.

 Meksikon Taj Mahal.

 Hospicio Cabañas eli entinen orpokoti. Paikan erikoisuus on, että kameralle pitää ostaa oma sisäänpääsylippu.

señora Tarja was here too

Myöhemmin iltapäivällä jatkoimme matkaa Tlaquepaquen (lausutaan Tlakepake, tuttavallisemmin Pakki) kaupunginosaan, jonka värikkäät kadut olivat täynnä kahviloita, ravintoloita ja käsityökauppoja. Tavaroiden hinnatkin olivat kohtuuden rajoissa.

Huacalet eli nämä laudoista kyhätyt laatikot, joita käytetään ensisijaisesti mercadolla vihannesten ja hedelmien kuljetukseen, taipuvat moneen käyttöön. Tomaattini ovat viihtyneet hyvin huacal-kodissaan ja kasvavat reipasta vauhtia. Pomo kertoi, että he rakentivat laatikoista kirjahyllyn poikansa huoneeseen. Tässä putiikissa kengät ja kupit oli aseteltu näytteille näihin bokseihin.

Pidin Pakista oikein paljon - enemmän kuin Guadalajaran keskustasta itse. Tuonne voisi matkustaa vaikka viikoksi ja löytää joka päivä jotain uutta ja jännittävää.

Sunnuntaina jatkoimme matkaa Tequilaan, joka sijaitsee 45 minuutin matkan päässä Guadalajarasta.

Tequila oli leppoisa ja tavanomainen meksikolaiskylä, jonka keskustasta löytyy tärkeimmät eli kirkko, keskusplaza, kioski (ei siis Ärrä vaan sellainen huvimajasysteemi, johon mariachit kokoontuvat soittamaan), snack-kojuja ja sombreropäisiä ukkeleita istuskelemassa. Rauhallinen ja rento meininki siis.

Hotellimme Plaza Jardin sijaitsi Tequilan sydämessä ja mikä tärkeintä - muutaman askeleen päässä José Cuervon tequilatalosta.

Vallankumoustaistelijoiden patsaiden sijaan Tequila teki kunniaa jimadoreille eli agavepelloilla raataville työläisille.

 Kirkon edustalla naispuoliset mariachit pitivät konserttia.

Agave on kova juttu Tequilassa. Puistojen penkitkin on koristeltu tällä pyhällä kasvilla.

Kuten alussa kerroin lähes kaikki tequilakokemukseni ovat olleet varsin onnistuneita. Niinpä odotin hieman sekaisin tuntemuksin 3,5 tunnin kestävää kaiken kattavaa kierrosta Mundo Cuervossa, jossa valmistetaan kuuluisat José Cuervo tequilat. Kierrokseen kuului jimalla eli agavepelloilla vierailu, kierros tehtaassa ja Cuervon perheen loma-asunnolla ja luonnollisesti tequilamaistiaisia joka välissä.

Heti sisääntulon jälkeen meitä oli vastassa valtaisa cuervo eli korppi.

Ensin siis köröteltiin agavepelloille, jossa señor Ismael selitti meille kaiken mahdollisen agaven kasvusta, elinkaaresta ja hoidosta. Näytökseen kuului myös yhden puskan teurastus ja tähän sopivin työkalu on tietysti metrin mittainen machete.

"I want you to cut my agave!"

chop chop chop

tottunut macheten käsittelijä

agave kohtasi voittajansa

sitten maisteltiin raakaa agavea. maku sama kuin ananaksen kova keskusosa

Agaven lehdistä valmistettua voidetta. Tällä käsistä tulee kuulema  silkkiset kuin sihteerillä konsanaan

Jimador työssään

Sitten palattiin takaisin talolle, jossa tutustuttiin lähemmin tequilan valmistukseen. Sadonkorjuun jälkeen agavet laitetaan valtaviin uuneihin 8-10 tunnin ajaksi paahtumaan.

oikealla olevat uuninluukut

paahtuneet agavet

Seuraavaksi maisteltiin paahdettua agavea, joka oli ihanan pehmeää ja maku muistutti kinuskia. Maku oli niin makea ettei uskoisi sen olevan pelkkää agavea ilman sokeria.

Ensimmäinen tequilamaistiainen oli Tradicional Plata eli vaivaiset 15 päivää tynnyrissä muhinut täysin vesikirkas litku, joka maistui samalta kun Suomessa myytävä sombreropäinen tequilamme. Hyi *tti...Kierros jatkui ja myöhemmin maisteltiin Tradicionalin Reposadoa eli vuoden päivät tynnyrissä hautunutta, kullan väristä juomaa. Tämän lisäksi vielä Tradicional Añejoa eli kolme-vuotiasta tequilaa. Kahdesta viimeisessä jopa pidin, sillä niissä oli pehmeä ja täyteläinen maku.

Seuraavaksi tutustuimme Cuervon perheen haciendaan eli loma-asuntoon ja puutarhaan.

pikainen siesta kera tynnyreiden

Sitten siirryttiin kellaritiloihin jossa Cuervon perhe säilyttää kallisarvoisimpia tequiloitaan

Reserva de La Familia

Vuosikerrat 1890-1900 oli suljettu telkien taa

Sitten maisteltiin Reserva de La Familiaa - kaikista tuhdeinta versiota. Tiukkaa tavaraa.

Näiden maistiaisten jälkeen tequilan vaikutus oli jo aikamoinen, mutta paras oli vielä edessä - nimittäin platan, reposadon ja añejon vertailu. Tällä tunnilla opittiin haistelemaan ja maistelemaan oikeaoppisesti. Tuli myös selväksi se ettei tequilaa pidä vetää yhdellä kulauksella vaan pitää suussa 5 sekuntia ennen nielaisua, jonka jälkeen vetää syvään henkeä ja puhaltaa. Näin tequilan maistuu pehmeältä kitkerän sijaan. Olisimpa tiennyt tämän jo vuosia sitten...

plata-reposado-añejo

Lopuksi vielä molletes ja sopes snacksit ja margarita open bar. Hyvä päätös kierrokselle.

Casa Herradura

Maisemia hotellin katolta

Tässäpä oli tequila pähkinänkuoressa. Loistava viikonloppu get-away -kohde. Suosittelen kaikille tequilan ystäville ja miksei vihaajilekin. Oma käsitykseni tequilasta muuttui paljonkin positiivisempaan suuntaan tämän reissun jälkeen.

Tänään lähdetään iltapäivällä Mexico Cityyn noutamaan señorita Katjaa, joka tällä hetkellä lentää jossain Atlantin yläpuolella. Pläni on viettää viikonloppu Mexicossa, palata sunnuntaina ja tiistai-iltana sitten biitsille vihdoinkin! Jo oli aikakin...Rentoa viikonloppua!