Tänään on ollut laiska lauantai. Sain itseni ylös vasta 10 aamulla, joka nykyisellä mummorytmilläni on pirun myöhään. Johtuneeko siitä että eilen olimme messuilla katsomassa Molotovin livekeikkaa ja ilta venyi (herranjestas!) sentään puolen yön yli.
Aamupalan syötyämme painelimme Molinoon ostamaan kuivavarastot täyteen ja ainekset proteiinipatukoihin. Jorma oli ostaa 60 pesoa kappaleelta maksavia p*skapatukoita lisäravinnekaupasta, mutta estin tämän hulluuden lupaamalla väsätä hänelle monta kertaa ravinteikkaampia (ja halvempia) patukoita kotikonstein.
Patukkaprojektin jälkeen ehdotin että testattaisiin lähettyvillä oleva burgeriravintola, johon olemme halunneet mennä jo kuukausia, mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Monosabio eli fiksu apina on paikan nimi. Olin jo etukäteen vakoillut menuuta paikan Facebook -sivuilta ja vesi herui jo kielellä autoon noustessa.
Alkupalaksi vesimeloni-fetajuustokuutio. Oli muuten parasta fetaa, mitä täällä olen saanut!
Ja sitten itse päätähti eli burgerrr. Valitsin omani naudanlihapihvillä, sipulilla, aurinkokuivatuilla kirsikkatomaateilla, paistetuilla herkkusienillä ja parmesan crispillä.
Jorma vetäisi marraskuun erikoisen eli pretzel -sämpylän missä pihvi, salaattia, tomaattia, sipulia ja savukinkkua. Näytti uppoavan myös erinomaisesti.
Erityiskehu kotitekoisista salsoista: makea chipotle ja sriracha olivat herkullisia ja sopivat niin burgerin väliin kuin ranujenkin dipiksi.
Paikka oli täynnä hipstereitä, asiakkaista tarjoilijoihin. Apinahenkiset seinämaalaukset ja tuopinaluset olivat hauskoja.
Takaisin kotipihassa käväisimme vielä tervehtimässä uusia ystäviämme nimittäin papukaijoja! Viikko sitten aamulenkillä Jorma oli kiinnittänyt huomiota poikkeuksellisen äänekkäisiin lintuihin kotimme varrella olevassa eukalyptuksessa. Tarkemmin katsottuaan hän huomasi näiden olevan vihreitä papukaijoja, jos Wikipediaan on luottamista niin suomeksi nämä ovat viheraratteja.
Vuosi takaperin matkustimme Sierraan ihan varta vasten katsomaan näitä tipuja emmekä onnistuneet bongaamaan yhtäkään. Ja nyt niitä on kokonainen parvi kotikadullamme ja tipujen pesänrakennusinnosta päätellen ensi keväänä ainakin tusina lisää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti