Suomisimulaattorissa

Pienen alkujärkytyksen jälkeen tuntuu että alan jo viihtymään täällä. On vielä paljon käsittämättömiä asioita, mutta en ota niistä ressiä.

Tuntuu että olisin jonkinlaisessa Suomisimulaattorissa. Maisemat, kasvillisuus, talot ja hiljaisuus muistuttavat niin paljon Suomea, että oikeasti eilen ulkona kävellessäni tuntui kuin olisin kävellyt suomalaisella maaseudulla. Kostean kuuma kesäsää, kiusaavat itikat ja paarmat, laulavia lintuja ja hiljaisuus. Luonto on niin läsnä täällä. Jokaisella kerralla kun olen ollut ulkona kävelemässä olen nähnyt peuroja (sellaisia suloisia bambeja), kaneja (niinkuin Bambi -elokuvassa) ja metsämurmeleita, joita aluksi luulin majaviksi. Jään aina ihmettelemään niiden touhuja eivätkä ne näytä välittävän outoa kieltä lässyttävästä muukalaisesta.

täällä bambit leikkaavat ruohon

Olen jo löytänyt monta kivaa asiaa täältä kuten kirjaston. Miten voi tulla niin tyytyväiseksi kun pääsee lukemaan ilmaisia lehtiä ja kirjoja? En tosin saa lainata koska minulla ei ole kirjastokorttia ja en voi saada sitä koska en ole vakituinen asukas, pöh. Ensimmäinen supermarket käyntini kohdistui Meijeriin, jonka vihannes -ja salaattiosaston olisin voinut tyhjentää totaalisesti. Erivärisiä lehtikaaleja, mangoldia, rapinia, uusia luomuporkkanoita -ja punajuuria mutta kaiken kruunu oli tuore RAPARPERI. Kuvittelin jo mielessäni miltä maistuu kirpeänmakea raparperipaistos vaniljajäätelöllä kunnes muistin ettei meillä oli uunia. Voi ****! Voiko mikrossa paistaa piirakan?

Dream on, sucker. Kuva täältä

Ruoka on ollut parempaa kuin odotin. Löysin Meijeristä paksua kreikkalaista jogurttia, joka muistuttaa rahkaa. Hotelli aamupalalla on myös joka aamu tarjolla tuoreita hedelmiä, kaurapuuroa, pähkinöitä ja jogurttia. Luksusta.

mikä ei kuulu joukkoon?

Olen huomannut, että kävelevät ihmiset ovat täällä harvinaisuus. Texasissa tein saman havainnon, mutta siellä ei ollut kävely -ja pyöräteitä joka puolella kuten täällä. Kuten Suomessakin lähes kaikkialle pääsee pyörällä tai kävellen, mutta näille tarkoitetut tiet ovat tyhjillään samalla kun viereisellä autotiellä ruuhkajonot kasvavat. Viikonloppuna tosin näimme pyöräileviä perheitä ja pariskuntia ja kävimme itsekin tsekkaamassa muutamia pyöräkandidaatteja. Täällä maastopyörien hinnat pyörivät puolessa siitä mitä Meksikossa tai Euroopassa ja valikoima on maailman kattavin, joten tämä jos mikä on oikea paikka pyörän hankinnalle.

beware, the sheriff is watching your every step

Täällä on todella siistiä ja sivistynyttä: kadut kiiltävät, järvestä voisi varmasti juoda, ihmiset avaavat sinulle oven ja toivottavat hyvää päivänjatkoa. Kaupassa saat hyvää ja nopeaa palvelua, kukaan ei etuile tai yritä muuten hyötyä sinusta. Liikenne on sujuvaa eikä kukaan tööttäile ja huutele güeritaa kun kävelet kaduilla. Täällä voi kävellä katsomatta jokaista askeltaan ja pelkäämättä tippuvansa viemäriin. Ja jos niin kävisi niin saisit varmasti haastaa jonkun oikeuteen. Hotellimme vieressä kadun varressa on mainos: Are you injured? Call us and we will sue them!

Toisinaan tunnen itseni norsuksi posliinikaupassa. Missä on epäjärjestys ja kaaos? Onko tämä normaalia?