Tämä aamu alkoi reippaasti pyöräretkellä Cimatarion kansallispuistossa. Eilisen sateen jälkeen aamu oli kostea ja hämyinen.
Kapusimme huipulle asti, radio -ja TV-mastojen äärelle, joiden valoja makuuhuoneemme ikkunasta tiirailen iltaisin. Huipulle vie 9 kilometrin pituinen, kivinen ja mutkainen tie. Sen taittaa noin tunnissa kuvaustauot mukaanlukien.
Olen aina asunut jonkun nyppylän juurella -kotikylässäni, opiskelukaupungissani ja nyt täällä. Rakastan kiivetä huipulle ja ihmetellä avautuvaa maisemaa. Sen suuruuden edessä tajuan miten pieni olenkaan, vain pienen pieni yksityiskohta valtavassa kokonaisuudessa.
Tässä kuvaa molemmista suunnista. Huipulta:
Ja kotoa huipulle:
Lehmät, pupujussit ja ketut ovat tuttu näky puistossa, mutta yhtäkkiä kohtasimme hevoslauman.
Niin hevoset kuin mekin yllätyimme tästä kohtaamisesta. Kummatkin pysähtyivät ja jäivät vain toljottamaan paikalleen. Hetken tuijottelun jälkeen ne lähestyivät ja me väistimme pusikkoon.
Kun nämä valtavat olennot ravasivat ohitsemme päähäni pamahti samantien soimaan otsikon biisi.
Ja siitäpä asti se on soinut repeatilla päässäni. En tajua mistä muistini pölyttyneestä ö-mapista tämä tupsahti. Kotiin päästyäni etsin biisin Youtubesta ja nyt olen kuunnellut sen ainakin 10 kertaa.
Vieläkö on villihevosia?
Ja vieläkö jossain mustalainen
laulaa ja tanssii mustalaisnainen?
Vieläkö iltanuotiolla kitara soi?
Vautsi mitkä näkymät! Ja ihania hevosia! Tosi hyväkuntoisia! Varmasti paljon paremmassa lihassa kuin monet jonkun omistuksessa olevat heposet!
VastaaPoistaItsekin mietin että ovatpa hyvässä lihassa :D ei oo nälkä päässy yllättämään!
PoistaIhania kuvia, tykkäsin etenkin ekoista maisemakuvista! Hyvä Una :) En ole pitkään aikaan kuunnellut tuota kappaletta, täytyykin laittaa heti soimaan.
VastaaPoistaKiitos Katjaseni! Oli huikeat maisemat etenkin aamulla. Olin kans vallan unohtanut tän biisin olemassa olon :D tää Vesterinen Yhtyieineen versio on huippu!
Poista