Where the winds hit heavy on the borderline

Hei vaan! Tämä on jo kolmas viikkomme Suomessa mikä tuntuu ihan uskomattomalta. Muistan kun vielä Querétarossa mietin, että eihän tässä olla mihinkään menossa ja nyt tuntuu kuin en olisi poissa ollutkaan.

Kaikki on sujunut oikein hyvin. Vähäinen valon määräkään ei häiritse vaan motivoi lähtemään juoksulenkille tai saareen käppäilemään ennen pimeän laskeutumista. Nämä kuvat ovat läheisestä Malonsaaresta, jossa käytiin kera ystävien tarpomassa ja paistamassa makkaraa ja vaahtokarkkeja.




Lunakin uskaltaa jo astua ulos puihin kiipeilemään. Kylmyys tosin ajaa sen nopeasti takaisin sisälle. Sauna ja pukuhuone ovat sen uusia lempparipaikkoja, joihin se rötkähtää nukkumaan useiden tuntien päikkäreitä.





Nyt lähdetään juoksemaan läheisen hyppyrimäen rappusia. Tänään ei aurinkoa ole näkynyt, mutta kaikki ulkona on kauniin huurteista ja hiljaista että en voi lopettaa ihmettelyä. Kun vielä tulisi lunta ja jäät niin pääsisin opettamaan Jormalle hiihdon ja luistelun jalon taidon.

Eilen olimme -8C:ssa ja Jorma sanoi ettei se tuntunut edes kylmältä. Hyvä, koska ensi viikolla taidetaan olla sitten -16 C:ssa :D