Lolos

Nyt kesälomien aikaan täällä töissä on meneillään tylsät päivät. Sillä aikaa kun muut lomailevat me toimistorotat jatkamme "puurtamista" kahdeksasta viiteen. Buuuu.

taukohuoneeni on muuttunut varastoksi

 Torstai-aamu alkoi harvinaisen hitaasti. Ensimmäisten aamutuntien horroksessa viettämisen jälkeen työkaverini alkoivat vitsailla keskenään karkaavansa ostamaan "loloja". Kuuntelin sivukorvalla ja kysyin huvittuneena mitä ihmettä ovat lolot? Nimi kuulosti ihan hemmetin epäilyttävältä...

Molemmat alkoivat selittää, että lolo on uppopaistettu maissirulla, jonka sisällä on carnitas - possulihaa. He alkoivat innostua kunnolla, koska meillä on kuulema vain kerran vuodessa mahdollisuus karata ostamaan loloja kun kukaan pomoista ei ole paikalla. Periaattessahan emme saisi lähteä täältä mihinkään kesken duunipäivän, etenkään loloja ostamaan. Pian koko kuusihenkinen köörimme oli kasaamassa kolehtia 4 pesoa maksavia loloja varten.

Pian S ja L ja palasivat kuumina höyryävien lolojen, paistettujen chilien ja salsapussien kera. Vetäisin heti ensimmäiseksi kokonaisen paistetun chilen naamaariin, mikä ei jälkikäteen ajateltuna ollut kovin fiksua: jälkipolte kesti ainakin tunnin. Lolot olivat kuitenkin rapeita ja hyviä ja jo kolmella rullalla vatsa täyttyi.

Tacot, quesadillat, gorditat, sopet, tamalet, tortat ja guajolotet ovat jo tuttuja juttuja, mutta lolo oli ihan uusi homma. Oikeastaan kaikki edellämainittu on samaa mättöä eri muodossa.

Vuoden päästä sitten uudet lolot naamariin!