Jouluja ja seikkailuja Querétarossa

Sinne meni taas yksi joulu aivan huomaamatta! Ja tämä vuosikin on mennyt niin hurjaa vauhtia että hyvä että pysyin kyydissä mukana itsekään. Paljon on mahtunut jälleen yhteen vuoteen, asiat ovat menneet suunnitellusti, toisinaan on tullut yllättäviä käänteitä ja on täytynyt etsiä vaihtoehtotie. Tänä vuonna olen oppinut, että kun huomaa etteivät asiat menneetkään suunnitellusti on vain hyväksyttävä tilanne ja valittava paras mahdollinen vaihtoehto - huonoistakin vaihtoehdoista yksi on aina parempi kuin toiset. Pääasia että toimii eikä jää tuleen makaamaan ja odottamaan tuhkaksi palamista. On ollut helpottavaa ymmärtää, että olen itse vastuussa päätöksistäni ja en voi koskaan syyttää muita ihmisiä ratkaisuistani, koska silloin yritän vain vierittää vastuun pois omilta harteiltani ja se jos mikä on suurinta itsepetosta.

Mennäänpä sitten asiaan...Kodissamme on neljä uutta asukkia. Olimme jo aiemmin pohtineet kaktustarhan perustamista ja nämä söpöliinit sattuivat kyhjöttämään mercadon tiskillä juuri oikealla hetkellä kun olimme vihannesostoksilla. Mukaan lähtivät muutama tuntematon lajike, yksi biznaga ja piikitön peyoten sukulainen Pohjois-Meksikon aavikoilta.

Näillä kaktuksilla on ikää 3-5 vuotta, mutta silti ne ovat vielä täysin vauvoja. Hitaasti hyvä tulee...

Torstaina oli viimeinen duunipäivä ennenkuin putiikki pistettiin kiinni ja omistajat pakenivat Englantiin ansaitulle lomalle. Arkeen paluu tapahtuu 8 tammikuuta eli vielä on jäljellä reilu viikko lomailua. Tänä vuonna juhlistimme joulua täällä Querétarossa, tarkemmin Juriquillassa Jorgen perheen kanssa. Viime vuonna olimme koko suvun kanssa Mexico Cityssä, mutta tällä kertaa jokainen halusi viettää rauhallista joulua ihan vain oman perheen kesken (vaikka täällä perhe yleensä kattaa koko suvun).

oi kuusipuu

eniten lahjottu pikkukaveri

Jr. innoissaan krokotiilisoittimesta

joulupöydästä löytyi mm. bacalaota eli lipeäkalaa espanjalaisittain, kinkkua, kalkkunaa, omenapyrettä, uunijuureksia ja ciabattaa

Jälkkäripöydässä nähtiin brandylla kostutettu fruit cake sekä kotitekoiset konvehdit ja raakasuklaat. Näiden tekeminen oli niinkin jännittävä ja mukava prosessi, että pakko tehdä aiheesta oma postaus. Vasemmalla: mantelivoi-pistaasi-konvehdit, ylhäällä: taateli-pähkinä-brandy -konvehdit, keskellä: bounty -konvehdit, oikealla: raakasuklaat kahvipavuilla, toiset mantelilla ja karpalolla, alhaalla: omena-kaura-kardemumma -tryffelit.

Joulupäivä on ehkä ainoa päivä vuodessa kun meksikolaiset ottavat oikeasti lunkisti ja melkein kaikki kaupat ja putiikit sulkevat ovensa. Paitsi Wal-Mart, joka on auki lähes 24/7 365 päivää, valitettavasti. Lähdimme iltapäivällä keskustaan tallustelemaan ja nauttimaan lähestulkoon tyhjistä kaduista.

 Plaza de Armakselle oli noussut Amsterdamin malliin Querétaron kirjaimet:

Querétaron keskusta on yksi lempipaikoistani koko Meksikossa. En kyllästy koskaan värikkäisiin rakennuksiin ja joka kerta voi löytää uusia katuja ja kujia, kahviloita ja kauppoja.

Turkoosi rakennus on uusi suosittu mezcaleria, Gracias a Díos eli Jumalalle kiitos. Viikonloppuisin tarjolla hyvää meininkiä ja halpaa, pahanmakuista mezcalia likaisesta lasista. En suosittele herkkävatsaisille.

5 de Mayolla sijaitseva antiikkiliike avasi ovensa, joten päätimme vilkaista mitä sieltä löytyykään...

en pystyis nukkumaan jos tietäisin tällaisen olevan kodissani

puuliesi

 Keskustasta ajoimme vielä Milenio 3 -asuntoalueelle, joka sijaitsee kaupunkia ympäröivillä kukkuloilla. Aurinko alkoi laskea ja täältä on tunnetusti parhaimmat paikat auringonlaskun ihasteluun.

siellä se on, koti

tontti myynnissä näköalapaikalla

Pitkän pitkän reissailutauon jälkeen olemme vihdoinkin päättäneet pakata telttailukamppeet (itseasiassa ne on olleet autossa pakattuja jo hyvän tovin) ja vetäytyä Michoacánin järville ja mäntymetsiin muutamaksi päiväksi. Lähtö huomenna tai lauantaina ja paluu uudenvuoden aattona. Näkemisiin!