Heippa!
Muutama viikko sitten pakkasimme autot täyteen ja suunnistimme Jorman vanhempien, hänen siskonsa ja perheensä kera nauttimaan pitkästä viikonlopusta Querétaron vuoristoon, Sierra Gordaan. Luvassa oli pyöräilyä, mönkijällä ajelua, joessa uintia ja tietenkin aivojen tuulettamista kaupunkikuvioista. Parasta Sierrassa on ehdottomasti sen kauneus ja sijainti. Ensimmäisella visiitillä en voinut uskoa, että tämä paikka sijaitsee Querétarossa, muutaman tunnin matkan päässä kotoa.
Rähjäisillä mukulakivikaduilla tallustaessa tuskin muistankaan, että tällaisiakin maisemia löytyy ihan kotikulmilta:
Ajelimme kohti Sierraa ja nousimme hiljalleen aina vain ylemmäs ja ylemmäs vuorille. Pinal de Amolesin kohdalla teimme uukkarin ja aloimme laskeutua kohti Bucarelia ja Extoraz -jokea, jossa mökkimajoituksemme sijaitsi. Päätimme Jorman kanssa ottaa pyörät heti käyttöön ja rullata 30km:n alamäen aina mökille asti. Dokumentoin koko reissun kypärästäni käsin.
Oli aika eeppinen lasku. Keskinopeus noin 42km/h ja jossain vaiheessa saavutin 52km/h. Oli muuten tähänastinen nopeusennätykseni kaksipyöräisellä. Pitäisi varmaan hankkia polvisuojat, sillä kaatuminen oli muutamaan kertaan lähellä. On muuten ihan älytöntä miten ilmasto voi vaihdella vain muutamien kilometrien säteellä: ylhäällä vuorilla kasvoi mäntyjä ja huppari oli ihan must ja aina alaspäin mentäessä tuntui miten aurinko alkoi polttaa enemmän ja ilmasto muuttua trooppisemmaksi. Alhaalla sitten kasvoikin jo banaaneja ja papajoita ja bikinit olisivat olleet täydellinen päivän asu.
 |
| siellä missä banaani ja papaija kasvaa |
 |
| aamuauringon fiilistelyä |
Paikassa on vain kaksi mökkiä, jotka ovat paikallisen perheen omistuksessa. Oli myös iso ruohikkoalue hengailulle, päiväunille tai jalkapallon pelaamiselle. Kristallinkirkas joki virtasi ihan vieressä, joka houkutteli aamu-uinnille.
Paikka oli todella kaunis. Olin ihan haltioissani ympärillä kohoavista vuorista. Ilma oli niin raikasta verrattuna kaupungin aamuruuhkan pakokaasuihin. Mieleni teki pinkaista juoksuun ja kiivetä tuonne huipulle, pilviin asti. Btw, miksi vuoret aina kaukaa katsottuna näyttävät sinisiltä? Meidät otettiin vastaan meksikolaisen vieraanvaraisuuden mukaisesti eli valtavalla lounaalla, jonka perheen isäntä ja emäntä olivat valmistaneet.
 |
| grillattua lihaa, chorizoa, guacamolea, paistetuja papuja, grillattua sipulia ja nopalea |
Grillattu nopale oli ihan ylihyvää. Päälle vain ripaus suolaa ja limemehua ja mmmmh! Kokeilin itsekin valmistaa tätä kotioloissa (ilman grilliä tosin) ja hyvin onnistui. Ohjetta luvassa myöhemmin.
 |
| täydellinen kanakeitto serranolla, avocadolla, korianterilla ja limellä |
Myöhemmin lähdettiin kävelylle joelle.
 |
| joesta löytyneet kiviaarteet |
Kylän yksi nähtävyyksistä on Convento de Bucareli eli espanjalaisten rakentama kirkko, joka ei koskaan valmistunut.
Jokainen meistä otti ilon irti pitkästä viikonlopusta, mutta Junnu taisi olla kaikista tyytyväisin. Huippuhetket koettiin sedän ja ukin kanssa mönkijän kyydissä. "La moto! La moto!" -huudot kaikuivat aina kun Junnu näki mönkijän tai motskarin ajavan ohi.
 |
| setä, täti ja Junnu ajelulla |
Kun oli aika nousta pois moton kyydistä niin huuto oli jäätävä...huh. Unski-tädin lainaamilla hanskoilla ja laseilla sekä Jorma-sedän kypärällä ja leikkimopolla kyyneleet onneksi kuivuivat nopeasti.
 |
| tuleva motocross -kuski |
Seuraavana aamuna otimme pyörät alle ja lähdimme tutkimaan vuoristoreittejä.
Päädyimme El Jabalín leirintäalueelle, jossa oli kivannäköisiä safarimökkejä joen rannalla. Tuonne seuraavalla reissulla!
 |
| pyöräreissu päätyi pulahdukseen viileään jokeen |
Elättelemme toiveita uusintareissusta Sierraan joulun tienoilla. Olisi hienoa tehdä reissu ainoastaan pyörällä: rinkat selkään, teltta tarakalle ja menoksi. Pyörällä reissaamisen etu on se, että pääsee paikkoihin joihin autolla ei. Leirintä onnistuu missä vaan ja alue on kuitenkin suhteellisen turvallinen, ruokaa löytyy aina - vähintäänkin sitten puista ja joesta.
En nyt juuri keksi parempaa paikkaa missä lomailla. Vuoret, joet ja metsät ovat ehdottomasti meikäläisen lempparimaastoa.
