lauantai 13. kesäkuuta 2015
☑ Oleskelulupa
Nyt kävi niin että Jorma sai oleskelulupansa Suomeen jo kolmen viikon jälkeen hakemisesta. Oli aikamoinen yllätys, kun torstaina saapui sähköpostia, että lupa oli jo saapunut Suomen Suurlähetystöön Mexico Cityyn. Oltiin molemmat ihan puulla päähän lyötyjä, koska Migrin sivuilla sanottiin että meidän keissin mukaisen hakemuksen käsittely viime vuonna kesti keskimäärin 104 päivää. Nyt kesti tasan 25 päivää.
Joulukuussa siis nokka kohti pohjoista. Sitä ennen teemme nyt loputtomalta tuntuvan check -listan kaikesta muuttoon liittyvästä. Onneksi meillä ei ole mitään suuria omaisuuksia täällä Jorman soittovehkeitä ja pyöriämme lukuunottamatta. Ne ovat vain tavaraa eli niiden eteenpäin myyminen ei tule olemaan big deal.
Kissat tulevat messiin vaikka mitä kävisi. Edessä on hullu paperisota, jotta voidaan ottaa ne mukaan, mutta noiden karvapallojen hylkääminen ei tule kysymykseenkään! Hieman pelottaa miten ne tulevat selviämään lentomatkasta. Luna etenkin on aikamoinen itkupilli kuljetuslaatikossaan jo viiden minuutin automatkan jälkeen.
Kuvat ovat toissapäivältä kun käytiin Juriquillassa moikkaamassa Jorman perhettä. Heidän talonsa vieressä on puisto, jossa on hyvä juosta ja tankotreenailla ja usein kyläillessä käydään ottamassa hieman hikeä. Pehmeällä hiekka-kivitiellä on niin paljon mukavampi juosta kuin asfaltilla täällä omilla huudeilla.
keskiviikko 10. kesäkuuta 2015
Dokkarisuositus
Katsellaan usein Vicen dokkareita Youtubesta. Meksikoon liittyvät dokkarit ovat aina lähinnä huumeista, korruptiosta tai rikollisuudesta, mutta tämä Jorman eilen löytämä poikkeaa hieman joukosta.
Tämä dokkari kertoo Guerreron osavaltiossa juhlittavasta Tigrada -tappelujuhlasta. Pointti on tapella kylien välillä ja vuodattaa verta, jotta sataisi reilusti ja sadosta tulisi runsas. Uskomuksen mukaan jokainen pisara verta vastaa pisaraa vettä
En pidä väkivallasta ja kännissä tappelu nyt on ylipäätään pöljää, mutta kuten lopussa todetaan; toisiaan vastaan taistelevat fyysisesti samankokoiset henkilöt ja molemmat omasta tahdostaan. Tappelu loppuu heti kun toinen osapuoli haluaa ja lopuksi paiskataan kättä. Jos kaikki väkivalta Meksikossa olisi tällaista "ystävällistä mallia" niin olisi tämä aika erilainen maa.
Toisaalta väkivalta lisää väkivaltaa oli se millaista tahansa. Lapsetkin osallistuvat tähän ja kasvavat ympäristössä, jossa toisen satuttaminen on normaalia tai jopa hauskaa. Seurauksetkin ovat sen mukaisia: ei ole montaa viikkoa aikaa kun Chihuahuan osavaltiossa kidnappausta leikkineet lapset tappoivat 6-vuotiaan leikkikaverinsa ja hautasivat tämän kuolleen koiran kanssa peittääkseen paremmin jälkeensa. Väkivaltaan valitettavasti tottuu ja turtuu ja joka kerta tarinat, joita kuulee ovat yhä pahempia.
Vaikket olisikaan tappelujen ystävä niin tämä dokkari on mielenkiintoinen kulttuurin ja traditioiden näkökulmasta. Enjoy!
tiistai 9. kesäkuuta 2015
Action viikonloppu
Perjantaina juhlittiin Jorman ystävän häitä. Vaikka työviikon jälkeen laiskottikin lähteä ulos niin oli kyllä mukava ja rento ilta. Matkalla hääpaikalle eksyimme ja saavuimme kesken siviilivihkimisen, ups. Ei kuitenkaan oltu onneksi ainoat myöhästelijät ja virallisten toimitusten jälkeen siirryttiinkin sitten tärkeimpään eli itse bileisiin.
Ohjelmassa oli mitä häissä nyt aina on; ruokaa, juomaa ja tanssia. Puheita ei pidetty, mutta morsian veti vaikuttavan flamencoesityksen miehelleen. Puolilta öin lähdimme jo kotia kohti, sillä meillä oli suunnitelmia seuraavalle aamulle.
Lauantaina suuntasimme Sierraan viimeisen yhteisen viikonloppumme kunniaksi. Tai no viimeisen kolmeen seuraavaan kuukauteen. Ensi lauantaina Jorge häipyykin jo Gringolandiaan, yyh.
Kohteena meillä oli tällä kertaa Cuatro Palos, Sierran ja Querétaron korkein kohta. Paikallisesta kylästä matkaamme tarttui tuo kuvassa oleva karvaturri. Se lähti seuraamaan meitä kai ruoan toivossa ja hengasi telttamme vieressä koko yön.
Maisemat olivat lievästi sanottuna henkeäsalpaavat. Reilussa 2700 metrin korkeudessa, vuorien ja pilvien yläpuolella silmä ja mieli todellakin lepäsivät.
Oli taas ihan huippureissu vaikka jäikin lyhyeksi. Olisin viettänyt oikein mielelläni ainakin pari päivää lisää noissa maisemissa. Niin kaunista, puhdasta ja rentouttavaa.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)