Olipa kerran sadepäivä

Tänään olen saanut työntää jalkani uudenkarheisiin kumppareihin ja sadetakkiin ja hyppiä lätäkössä sydämeni kyllyydestä.





Ei täälläkään aina aurinko paista. Yleensä kun sataa se on maksimissaan parin tunnin mittainen kaatosade ja sitten taas onkin aurinkoista, mutta tänään aamuyöstä asti taivas on ollut harmaa eikä muutosta näyttäisi olevan tulossa ainakaan tänään. Ja hyvä niin. Sadepäivät peiton alla teekuppi kädessä ovat ihania.

Paradoksaalisesti koko päivän päässäni on soinut Kinksin Sunny Afternoon.


All I've got is this sunny afternoon


Lazing on a sunny afternoon
In the summertime

Residente permanente

Tänään jumitin neljä tuntia mamutoimistossa, mutta ei haittaa yhtään, sillä tästä päivästä lähtien mamustatukseni on residente permanente eli pysyvä asukas. Huraa!

Hyvästit vuosittaisille viisumimaksuille ja ah niin rakkaalle mamutoimistolle. Ehkä tulen ikävöimään sitä ainoaa mukavaa virkailijaa, joka aina hymyili minulle, jutteli mukavia ja muisti jopa nimeni vuodenkin jälkeen. Mahtava tyyppi.


Tämä pahainen muoviläpyskä takaa oleskeluni Meksikossa por siempre, ikuisesti. Seuraava askel onkin kansalaisuus haha. Ehkä kuitenkin pysyn mieluummin suomalaisena.

Viimeksi pinna oli hieman kireällä maksun kanssa tapahtuneen virheen vuoksi. Tein tutkimustyötä ja varasin ajan Haciendasta toimittaakseni palautusta varten tarvittavat dokumentit. Mamutoimiston pomo antoi kirjeen, jonka avulla minun pitäisi saada takaisinmaksu. Eivät kuulema lupaa mitään. Hohhoijaa tätä byrokratiaa...

Kiitos, Los Estados Unidos Mexicanos, lupaan olla lainkuuliainen ja rehti asukkaasi.

Viikonloppuna

Jormalle pamahti jälleen parin viikon duunikeikka Michiganissa. Matkansa alkoi oikein vahvasti, sillä sunnuntai-aamulle tilattu lentokenttätaksi ei koskaan saapunut. Sain siis ripeän mission herätä ja lähteä heittämään herraa kentälle. Olen ajanut motarilla pariin kertaan päiväsaikaan ja kokemus oli ihan karmea. Nyt sitten ajoin puoliunessa pimeässä aamu-yössä isojen trailereiden keskellä. Taisin hieman täristä pelosta, mutta hengissä selvittiin molemmat.

Lauantaina oltiin anoppilassa juhlimassa Jorgen isän synttäreitä. Sunnuntaina pysyttelin kotona ja kokkailin shakshoukaa. Toki on mukavampaa jakaa sunnuntaipäivällinen jonkun kanssa, mutta maistui se näinkin.


Chillailin myös Lunan kanssa. Otettiin aurinkoa takapihalla, (tai siis itse otin aurinkoa, Luna vaani porkkanapuskien seassa ja hyökkäili sieltä kimppuuni). Leikittiin myös neidin lempparilelulla eli Walmartin paperisella leipäpussilla. Eli Luna menee pussin sisään ja hyökkää sieltä varpaideni kimppuun, yeah.

Oikeat lelut kuten kilisevät pallot, kissanminttu tai leikkihiiret eivät ole läheskään yhtä mielenkiintoisia kuin paperipussi, viinipullon korkit tai korvatulpat. Ollaan jo opittu kantapään kautta, että turha ostaa kalliita kissaleluja kun parhaimmat viihdykkeet näyttävät löytyvän ihan kotoa.



Jep, hulluilla on halvat huvit - idiooteilla ilmaiset.