Tämän viikon perjantai on 1.7, päivä, jolloin minun ja Elen piti alunperin lentää takaisin Suomen kamaralle puolen vuoden Mexicon seikkailujen jälkeen. Tämä paikka on alkanut tuntua niin kodilta että ajatuskin paluusta hirvittää. Pitäisi jättää hyvästit kaikille ihanille ja tärkeille ihmisille, omalle kotitalolle, herkulliselle ruoalle ja aurinkoiselle säälle. Huolimatta ajoittaisista taloudellisista ongelmista ja ihmissuhdekiemuroista elämä on hyvää -ja leppoisaa! Suomesta ikävöin vain ihmisiä mutta tiedän näkeväni kaikki kun palaan :)
Pari viikkoa sitten kyllästyimme naapurimme ylihitaaseen nettiyhteyteen, joten hinauduimme Telmexin toimistoon ja teimme ikioman nettisopparin. Samalla jouduttiin ostamaan kunnon meksikolainen teknologiaihme, lankapuhelin. Nyt meillä on sitten ihan oikea kotipuhelin -tulee väkisin mieleen vihreä lankapuhelin lapsuudesta. Laitan numeron halukkaille niin siihen voi sitten soitella.
Tämä on virallisesti viimeinen viikko tällä porukalla tässä asunossa. Kämppiksemme Riikka sanoo heipat Mehikolle 4.7 ja suuntaa Madridiin muutamaksi viikoksi ennen Suomeen paluuta. Outoa miten nopeasti puoli vuotta on kulunut - välillä tuntuu että tänne muutosta on kulunut vasta muutama päivä. Pikku Meksiko-perheemme hajoaa -ainakin hetkeksi.
Lomaillessa, päivien ollessa melko tyhjiä, tylsyys ja toimettomuus tuntuvat toisinaan ylivoimaisilta. Onneksi pelastuksemme, Tecin kuntosali, on auki koko kesän. Jokapäiväinen spinning -tunti on myös varmistanut että sängystä on noustava ennen puolta päivää. Loputon vapaa-aika mahdollistaa myös taiteellisten aktiviteettien toteuttamisen; uudet siveltimet ja vesivärit ovat olleet ahkerassa käytössä, samoin Frida -museosta ostettu päiväkirja joka on matkannut mukana lähes jokaisella reissulla.
 |
| Oaxacan biitsien innoittama töherrys, vielä keskeneräinen |
 |
| Kovia kokenut reissukirja |
Normiviikon agendaan kuuluu myös Vincent -bändin keikat, useimmiten Pixel -baarissa, jossa bändi soittaa tavoitellen Corona Fest -kilpailun voittoa. Pääpalkintonahan on maineen ja kunnian lisäksi levytyssoppari ja keikka kyseisellä festareilla, mm. Molotovin ja Café Tacuban rinnalla.
 |
| Uskollisimmat fanit Pixelissä |
Aiheesta seuraavaan: Polkupyörää pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa puolen vuoden jälkeen Juriquillassa, Queretaron naapurikylässä, jossa vuori -ja järvimaisemat tarjoavat hienon pyöräilykokemuksen.
 |
| Lasten leikkipuisto |
 |
| Golfkenttä |
 |
| Juriquillan järvi |
 |
| Järven toisella puolella Juriquillan omistajien ökykartano ja yksityinen ranta |
Tärkein viimeiseksi: ruoka! Loputon aika antaa vapauden kokkailuun. Tälläkin hetkellä hellalla porisee uusin fuusiopuuro riisistä ja macho-banaanista. Veracruzin reissun innoittamana päätin tehdä coctel de camaronia eli katkarapukoktailia. Helppoa, halpaa, herkullista! Nautitaan suolakeksien päällä, silauksella majoneesia. Mmm... Eräänä iltapäivänä naapurin luomukaupan ruisjauhoista syntyi muutama pellillinen herkullisia karjalanpiirakoita. Jotta nautinto olisi täydellinen täytyi kylkeen tehdä vielä persiljalla maustettua munavoita.
 |
| Ikivanha kuva: korvapuustikahvit. Vielä ensimmäinen kahvinkeitin käytössä..nyt jo neljäs menossa. |
 |
| Huhtikuu: espanjan tunnille täytyi kokata jotain meksikolaita, joten Elen kanssa tehtiin tamaleita. Makutesti käynnissä. |
 |
| Niille ketkä eivät ole lukeneet helmikuista D.F -postausta, tamale on siis maissijauhosta tehty, maissinlehteen kääritty, hyörykeittimessä valmistettu pötkö -latina-amerikkalainen sandwich. |
 |
| Täydellinen tamale |
 |
| Mercadon herkkuja: kikherne, -avocado, -kesäkurpitsa, -kirsikkatomaattisalaatti |
 |
| Haudutettua munakoisoa ranchero -juustolla, tonnikala-philadelphia-porkkana -täytettyjä avocadoja , retiisi-kurkkusalaatti limonilla ja chilellä |
 |
| Coctel de camaron eli katkarapuja, tomaattia, persiljaa, sipulia, chileä limemehussa ja tietenkin avocadoa. |
 |
| Makoisa ja mehevä kasvisgratiini |
 |
| Tämä herkku ei esittelyjä kaipaa |
 |
| Karjalanpiiraat maistuivat erityisen hyvin meksikolaisillekin |
 |
| Commercial Mexicanasta löytyi uusi ja omituinen tuttavuus: lohikäärmehedelmä eli pitahaya |
 |
| Kaunis kuin mikä. Mieto ja kiivimäinen maku -vois toimia juustokakun koristeena |
Ainiin, reilun viikon taistelun jälkeen Iberian kanssa saimme Elen kanssa paluulennot 26. joulukuuta. Katsotaan miten käy ;)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti