Papukaijankoloon!

Viime viikonloppuna tarkoituksenamme oli matkata Sótano de Barroon eli jättimäiseen papukaijakoloon Sierralla. Reissusuunnitelma kuitenkin tyssäsi vatsapöpön vuoksi ja pisti allekirjoittaneen vuodepotilaaksi koko viikonlopuksi.

Vuonna 2012 Jalpanissa seikkailessani kävin hyvin lähella kyseistä koloa, Santa Maria de Los Cocosin yhteisössä, mutta tuolla reissulla sain tyytyä vain kaukaiseen vilaukseen tuosta mystisestä aukosta.

Syyskuu 2012: matkalla Cocosiin aamunkoitossa. Taustalla pääni oikeassa yläkulmassa  voi nähdä Sótano de Barron. 

Niinpä siirsimme reissua tulevalle viikonlopulle, joka onkin aivan loistojuttu sillä maanantai on puente eli virallinen löhöpäivä (perustuslain tms. vuosipäivä). Saamme siis yhden reissupäivän lisää ja voimmekin ottaa lunkisti. Tai no en tiedä kuinka lunkkia on polkea 28 km ylämäkistä ja mutkaista hiekkatietä… Suunnitelmamme on siis tämä: jätämme auton Arroyo Secoon, josta nousemme pyörien selkään ja reippaasti poljemme vuorten halki Los Cocosiin asti. Sieltä sitten seuraavana aamuna ennen kukonlaulua ylös ja muutaman tunnin patikointi kohti Sótano de Barroa. Tarkoitus olisi saapua perille ennen auringonnousua ja nähdä kuinka isot vihreät ara-papukaijat liitelevät ympäri koloa.

Los Cocosin ala-ylä-asteella pitämässä oppituntia ympäristön huolehtimisesta

Latinonovelat top 4

Muistan kun SubTV joskus muinoin esitti venezuelalaista telenovelaa, jossa päätähden tavoitteena oli ansaita rahat boobjobiin. Mietinpä tuolloin että tsiisus miten huono sarja... Tästä jäi mielikuva että latinonovelat ovat vain tylsää ja aivotonta hömppää.

Meillä ei ole telkkaria joten en ole kovinkaan perillä kuumimmista telenoveloista, mutta tiedän että niiden suosio on kova. Eksyin jokin aikaa sitten tänne ja kuultuani suositteluja Pablo Escobarista kertovasta sarjasta päätin antaa telenovelille toisen mahdollisuuden. Onneksi annoin, sillä mieleni muuttui täysin. Esittelen seuraavaksi neljä lempparinovelaani. Kaikki nämä sarjat näkee ilmaiseksi ylläolevasta linkistä.

Pablo Escobar, El Patrón del Mal

kuva

Jäin koukkuun ensimmäisestä jaksosta. Sarja perustuu kolumbialaisen journalisti Alonzo Salazarin julkaisemaan kirjaan La Parabola de Pablo (jonka ehdottomasti haluan lukea). Sarja kuvaa Pablon lapsuus -ja nuoruusvuosia ja siten miten mitättömästä lavaperrosta vuosien saatossa kasvoi menestynyt capo. Katsellessani pohdin kuinka joku kykenee moisiin hirmutekoihin, mutta samalla ihailin sitä päättäväisyyttä ja kunnianhimoa, joka Pablolla bisnekseensä oli. Tuo sama periksiantamattomuus, jolla hänestä tuli maailman kokainiinibisneksen kuningas koitui lopulta hänen kohtalokseen. Viimeiset episodit olivat niin tunteellisia, että taisinpa tirauttaa muutaman kyyneleenkin…

La Reina del Sur

kuva

Seuraava suosikkini telenoveloissa on La Reina del Sur. Meksikon Culiacánista kotoisin oleva Teresa Mendoza joutuu narcojen tappolistalle ja pakenee Espanjaan. Siellä hän aloittaa elämänsä alusta ja monien sattumien kautta ajautuu huumebisnekseen, joka tuo hänelle onnea sekä epäonnea. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Teresa putoaa aina jaloilleen ja löytää keinon menestyä. Määrätietoinen ja ihailtava henkilöhahmo.

El Cartel de los Sapos

kuva

Ex-narco Andrés Lópezin kirjaan perustuva tarina kolumbialaisesta huumekartellista. Juoni pyörii päähenkilön Martínin kartelliuran ympärillä: 15-vuotiaana aloitettuaan alimmalta tasolta eli kokaiinikeittiöistä hän etenee myöhemmin menestyneeksi capoksi, mutta lopulta päätyy vasikoimaan Yhdysvaltojen huumepoliisille, DEA:lle. Kartellin sisäpiirin kesken verta vuodatetaan kun yritetään selvittää kuka joukosta on sapo eli vasikka.

Las muñecas de la mafia

kuva

Tämän nelikon telenovelamaisin sarja kertoo viiden tytön tarinan, jotka rahan ja hyvän elämän perässä ajatuvat mukaan kolumbialaisen kartellin toimintaan. Hauska ja erittäin viihdyttävä, muttei niin hermoja kutkuttava ja ennalta-arvaamaton kuten kolme edellä mainittua. Tämä oli Kolumbian katsotuin telenovela vuonna 2009.


Näiden sarjojen jännittävyystaso on ihan toista Salkkareihin verrattuna. Jos rosvo ja poliisi -sarjat iskevät niin suosittelen lämpimästi näitä neljää. En tiedä onko näitä edes esitetty Suomessa, mutta epäilen vahvasti että suomalainen yleisö syttyisi latinonovelille yhtä paljon kuin tällä pallonpuoliskolla. Anyway, jos kiinnostaa niin täältä löytyy sata ja yksi novelaa mukaanlukien nämä neljä.

Rakkain virastoni, INM

On jälleen se aika vuodesta kun pääsen kuluttamaan maahanmuuttotoimiston penkkejä. Viisumini umpeutuu muutaman viikon sisällä ja viimeiset hetket sen uusimiseen ovat käsillä. Kävin jo noutamassa paperin, jossa kerrotaan mitä kaikkia dokumentteja minun pitää toimittaa ja kuinka paljon maksaa. Yllätyksekseni palvelu oli huomattavasti parempaa kuin viime vuonna ja virkailija jopa sanoi iloisesti että halutessani voin maksaa viisumini suoraan kahdeksi vuoksi yhden vuoden sijaan. Ohhoh!

kuva

Tämän viikonlopun vielä kasailen papereita ja maanantai-aamuna sitten suuntaan mamutoimistoon tarkistamaan, että kaikki dokumentit ovat oikeita ja tuoreilla päivämäärillä. Sitten pankkiin maksamaan käteisellä koko homma (kortilla ei voi maksaa), sieltä kopioimaan maksukuitti muutamaan kertaan ja sitten takaisin mamuun ja luovuttamaan koko paperipino ja antamaan sormenjäljet. Sitten odotellaan muutama viikko viisumin valmistumista.

Nyt olen ekstrahuolellinen pankissa asioidessa, sillä viime vuonna virkailija kirjoitti kuittiin nimeni väärin ja huomasin sen vasta kun olin antamassa papereita mamuvirkailijalle. Tietenkin minun piti sitten lähteä takaisin pankkiin pyytämään uutta kuittia. Haastetta lisää se, että mamutoimisto avaa ovensa ainoastaan 13.00 asti, pankki aukeaa vasta 10.00 ja paperit ovat toimitettava samana päivänä kun maksu on suoritettu. Mikäli maksukuitti on edelliseltä päivältä niin voi voi ei käy ja uutta maksua kehiin vaan…

Kolmen tunnin armonaika on siis erittäin vähän pankissa sekä mamutoimistossa asiointia varten, joten strategiani on seuraava: olla klo. 8.00 mamutoimiston ovien takana ja heti 9.00 toimiston auettua päästä luukulle ensimmäisten joukossa ja tarkistaa kaikki dokumentit, tämãn jälkeen lähteä lähimpään pankkiin toivoen ettei siellä ole kauheasti jonoa. Pankkiin päästyäni kello on ehkä 10.30 -11.00 ja ulos selviydyttyäni noin 12.00. Tämän jälkeen minulla on vielä tunti aikaa ehtiä takaisin mamutoimistoon joten juoksuksi menee. Ehkä otan taksin.

Löysin paikallisen yliopiston (Universidad Autóma de Querétaro) tekemän videon, jossa haastatellaan laillisia ja laittomia maahanmuuttajia Querétarossa ja puidaan maahanmuuttolaitoksen keskeisimpiä ongelmia eli byrokratiaa, korruptiota ja yleistä epäselvyyttä. Tämän dokkarin myötä ymmärtää hieman paremmin miksi niin moni maahanmuuttaja jättää paperit hankkimatta ja päättää oleskella luvattomasti.

Queretaro Ciudad Extranjera from Arana Design on Vimeo.