perjantai 12. lokakuuta 2012

29-30.9

Viimeisessa postauksessani en viela tiennyt milloin lahden Sierraan (vai lahdenko ollenkaan), mutta samana paivana saapui kauan odotettu sahkoposti, jonka mukaan lahto olisi jo kahden paivan paasta. Ennen sita teimme kuitenkin paivareissun San Migueliin ja Dolores Hidalgoon.

rancherot matkalla San Migueliin
Ensin suuntasimme jattimaiseen keramiikkapuotiin, jossa myytiin ruukkuja, astioita ja kaikkea mahdollista savesta tehtyja asioita.







laatikoiden ja ovien nuppeja

kasin maalattuja lavuaareja




Ruukkuostosten jalkeen heitimme pikaisen rundin Meksikon vallankumouksen kehtoon, Dolores Hidalgoon.

aurinkolasit sateella, taattu turistilook

Taalta alkuperainen Grito de Dolores sai alkunsa vuonna 1810 kun vallankumoukselliset tarttuivat aseisiinsa ja kapinoivat Espanjan kruunua vastaan. Pikkuruisen Doloresin kylan ehka vetavin turistinahtavyys on La Parroquia de Nuestra Señora de Los Dolores eli tama kirkko:






Doloresin jalkeen hurautimme San Migueliin tarkoituksenamme lounastaa eraassa paikallisessa ravintolassa. Koska kaupungissa oli meneillaan jonkin sortin festivaalit, kadut ja kaikki mahdolliset parkkipaikat olivat tapotaynna ja tunnin parkkipaikan etsinnan jalkeen oli pakko luovuttaa ja palata takaisin Queretaroon. Harmi, silla San Miguelissa riittaa nahtavaa jo pelkastaan kauniiden katujen, kasityokauppojen ja ravintoloiden muodossa. Hyva puoli on etta Queretarosta San Migueliin on vain 45 minuutin ajomatka, joten sinne paasee helposti mina tahansa viikonloppuna.

pikku apassit valmiina juhlaan
snack -koju

paraatin vetonaulat: Frida Kahlo ja El Chupacabras

ihmiset odottamassa paraatin alkua

Jossei asiat aina mene putkeen niin mika onkaan parempi lohduttaja kuin hyva ruoka. Lounas vaihtui automatkalla Oxxosta ostettuihin pahkinoihin, mutta reissun paatteeksi oli pakko saada kunnon sapuskaa. Juriquillan jarven rannalla oleva Náutican meriherkut katosivat parempiin suihin hyvinkin pikaisesti.

salaatti tuoreella tonnikala -fileella

simpukka coctail avocadolla

makrillitacoja

Sunnutai-aamuna herasimme verkkaiseen veden lorinaan: suihku suihkutti tulikuumaa vetta taydelta tuutilta eika suostunut sulkeutumaan. Jorge lahti ostamaan korjaustarvikkeita silla valin kun Elinan kanssa yritimme epatoivoisesti kontroloida vedenpaisumusta kiristaen ruuvimeisselilla rikkinaisen hanan nuppia.

hampaiden pesua ja kiristelya

operaatio suihkun korjaus almost accomplished
Suihkun kunnostuksen jalkeen rynnistimme bussiasemalle, josta minun oli tarkoitus ottaa kello kolmen bussi Jalpaniin, Sierraan. Kohtalo kuitenkin paatti toisin, silla bussi oli jo tayteen buukattu. Ostin lipun seuraavalle aamulle ja palasimme kotiin kokkailemaan ja nauttimaan leppoisaa sunnuntain perhelounasta.

aloitus

lopetus

Viimeisesta kuvasta voi paatella etta seuraavan aamun bussimatka ei ollut mita mieluisin. Nelja tuntia kapeaa ja mutkaista vuoristotieta keinuvassa bussissa tuntui varmasti samalta kuin sata kierrosta perakkain Lintsin Kiepissa. Seuraavassa postauksessa kerron lisaa Sierrasta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti